Hoitoisuuspohdinta lähti laineille

Hoitoisuuspohdinta lähti laineille

 

Pietarsaaresta tullaan ja odotetaan hyviä keskusteluja muiden asiantuntijoiden kanssa: vas. Siv Käld-Aspfors, Anneli Gäddnäs, Diana Kass ja Ann-Britt Tuorila.

 

Yli 160 RAFAELA®-henkistä hoitajaa ja hoitotyön johtajaa  starttasi torstaina vuotuiselle RAFAELA®-risteilylle Helsingistä Tukholmaan. Uutta kuhinaa ja väriä tuli myös kansainvälisistä vieraista: mukaan lähti kuusi hoitotyön johtajaa Virosta ja hoitotyön johtaja Elin Hafsteindsottir Reykjavikista Landspitalin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Päivän aikana puhuttiin hoitotyöstä ja kaikesta siihen liittyvästä: hoitoisuudesta, raporteista, työssä jaksamisesta, kertyvän tiedon hyödyntämisestä. Työpajoissa syvennyttiin oman mittarin käyttämiseen ja hyödyntämiseen, sekä verkotuttiin ahkerasti kollegoiden kanssa.

Tietoa on tarjolla, kunhan sitä vain osataan käyttää

Vaasan keskussairaalan johtajaylilääkäri Auvo Rauhala puhui kokemuksen äänellä hoitoisuustiedon hyödyntämisestä sairaalan johtamisessa. - Järjestelmästä ei kuitenkaan saada sairaalassa kaikkea hyötyä, mikäli sitä pidetään pelkästään "hoitajien mittarina", hän kärjisti.

Hän tarkasteli tiedon hyödyntämistä johtamistyön kymmenen tyypillisen sisältöalueen kautta. Esim. strategisessa johtamisessa käytetyn neljän näkökulman kannalta hoitoisuustiedosta löytyy heti annettavaa:

  • Asiakkaan osalta on tärkeätä, että kyetään vastaamaan hänen hoidon tarpeeseensa.
  • Prosessinäkökulmassa on olennaista, että hoitohenkilöstön ylikuormituksesta koituu laatu- ja potilasturvallisuusongelmia.
  • Hoitohenkilöstön ylikuormituksesta aiheutuu poissaoloja ja viihtymättömyyttä.
  • Myös hoitajaresurssien tehoton käyttö tulee näkyviin.

Vaasan keskussairaalassa hoitoisuustiedoista ovat olleet kiinnostuneita myös hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenet.

  • Vaasan keskussairaalassa hoitajien resurssien kohdistus on tapahtunut hoitoisuuden perusteella, Rauhala kertoi.

Muutoksen johtaminen ja sen sietäminen kysyvät tietoa

Muutoksessa johtamisen onnistuminen on kriittisen tärkeätä. Hoitohenkilökunnan itsensä tuottama tieto on usein erityisen hyödyllistä: antaahan hoitoisuustieto numeerista tietoa muutoksen vaikutuksista. Se lisää muutoksessa tarpeellista avoimuutta.

Sairaalassa on kyetty säästämään muutamassa vuodessa 7-8 miljoonaa euroa. Koska säästöjä sairaalassa ei ole mahdollista tehdä vähentämättä henkilöstöä, tieto optimaalisesta resursoinnista on ratkaisevan tärkeää.

  • Henkilöstö- ja resurssijohtamisessa hoitoisuustiedolla on suurin merkitys, mutta siitä on hyötyä kaikessa johtamisessa, Rauhala niputti. - Siksi myös yleisjohdon pitää hyödyntää tietoa. Hoitoisuustiedolla on laajat ja monipuoliset yhteydet sairaalan johtamiseen.
  • Hoitoisuus ei ole "vain jokin luku", vaan se on monipuolisesti käyttökelpoinen parametri useimmilla johtamisen alueilla.

Islanti käyttää mittaria monipuolisesti

Projektipäällikkö, terveystieteiden tohtori Elin Hafsteinsdottir kertoi pohjoisimmat kuulumiset. Landspitalin yliopistollisessa sairaalassa on järjestelmällisesti otettu käyttöön vuodeosastomittari OPCq, psykiatrian mittari PPCq ja myös POLIHOIq. Hän arvioi järjestelmän tuottavan hoitotyön ja myös sairaalan johtamiseen tarkkaa dataa, joka kertoo päivän tarkkuudella hoitajien työpanoksesta.

Tämä tieto on Hafsteinsdottrin arvion mukaan erittäin arvokasta silloin, kun joudutaan suunnittelemaan resursointia.  Luonnollisesti eniten tietoa hyödyntävät hoitotyön johtajat omassa työssään, mutta raportit ovat käteviä myös aina silloin, kun pitää puhutella sairaalan yleisjohtoa: talouspäällikköä, henkilöstöjohtajia ja yleisjohtajia.

  • RAFAELA®-järjestelmän tuottama tieto on lisännyt johtoryhmän ymmärrystä hoitohenkilökunnan työtaakasta, Hafsteinsdottir korosti.

Psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio muistutti väkeä siitä, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on paitsi tärkeää myös oikein!